Vaikuttaa siltä, että Suomen kesä on kylmempi kuin Perun talvi. Noin 7 astetta tänään, jäätävä tuuli ja sadetta. Pojat miettivät katoksen rakentamista saunan päälle, etteivät hirret kastu, kun luvassa on edelleenkin sadetta. Muisteltiin aikaa kolme vuotta sitten, kun mökin rakennus alettiin ja oli myös hyytävän kylmää ja märkää. Silloin oli kylläkin toukokuu.
Sen jälkeen kun olimme käyneet Juankoskella Vartiaisen vesijohtoliikkeessä, pullakaupassa, suljetun S-marketin oven takana ja sitten Kaavin S-marketissa, jossa ei ollut tyynyjä, joita olisimme tarvinneet lisää, emme juuri enää uskaltautuneet ulos, Liisa ja minä.
Pojat kantoivat hirsiä nenä punaisena ja kasasivat saunataloa valittamatta. Mutta nämä ovatkin karastuneita Karjalan poikia, metsämiehiä ja eränkävijöitä, joita ilmat eivät juuri hätkäytä.
Kävinhän minäkin tosin puupinolla kerran, takkapuita hakemassa. Ei tarvitse tänään kukistakaan välittää. Jäi kävelylenkitkin tulevaisuuteen kesän toivossa.
Ketään ei huvita kylmä suihku ja me kaikki kuusi menemme nyt suihkuttamattomina nukkumaan. Veden sekoittaja on jotenkin itsekin nyt sekaisin, se ei liiku ja suihkuun ei saa lämmintä vettä. Toivotaan että Vartiainen saa huomiseksi uuden osan. Nämä pojat osaavat sen varmasti sitten asentaakin. Kiva kun on käteviä miehiä talossa.
Kirjoitin Quimelle ensimmäisen mailini vasta tänä aamuna. Mitä osaisinkaan kertoa muuta kuin blaablaata! Huono omatuntoni siitä mitä minulla on mielessä syksyn suhteen estää kertomasta ikävästäkään, jota kuitenkin poden.
Vielä en voi sanoa, etten palaa. Vielä ei ole oikea hetki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti