Oli kaunis lämmin päivä siihen asti kunnes tummat pilvet Arton metsikön takaa viskasivat ensin viiden minuutin rankkasateen maahan ja sitten vähän myöhemmin uuden niskaani. Onneksi silloin olikin jo ilta ja olin jokseenkin väsynytkin edestakaisin juoksemisesta. Olen huhkinut tänään hullun lailla. Aloitin aamulla viideltä siirtämällä tornin sänkysohvan toiseen nurkkaan, että saan sinne jonkinmoisen vaatekaapinkin mahtumaan, jatkoin siivoamalla saunarakennuksen sahajauhoja ja rakennusjämiä.
Ensimmäinen päivä yksin, mitä nyt Pekka ja Maija kävivät pikavierailulla ihanien tuoksuvien juhannusruusujen ja Maijan kuuluisan kalakukon kera.

Vesilinnut ovat soudelleet lahdella uusien poikastensa kanssa, jänis kirmaili ohitseni pariinkin otteeseen. Voi että rakastan tätä metsäläisen elämää. Mistähän keksisi vielä pari karhua ja sutta pihapiiriin? Auttaisikohan hunajapurkki (karhulle)?
Kyllä tämä elämä kesällä menettelee, mutta jos "joutuisin" olemaan täällä talven, tulisi ainakin vihdoinkin kaikki nuo uudet kirjat, joita olen haalinut, luettua. Kenties sekään ei olisi hassumpaa, pitkästä aikaa.
Tästä olisi hyvä laskea makeäkin järvelle. Vaikka peffamäkeä, suksethan heitin Klostersin myynnin jälkeen kuuseen.

Uusi kuorma roskia tiistaiksi odottaa, tällä kertaa ei ole tarvis Arton peräkärryä, kamat ovat lyhyempiä.

Kunpa olisi jotenkin edes pari päivää kuivaakin, että uskaltaisi ruveta maalaamaan grillikatosta (siis lilaksi) ja terassin kaiteita (ei lilaksi).

Huomenna tulee Riku auttamaan, iltapäivällä likapönttösäiliön (siis vessa) tyhjentäjä ja viime kesän reipas Paula.
Jääkaappi vain on tyhjä ja on riennettävä heti aamulla puotiloihin.

Saan tässä samaan aikaan Basrasta (Irak) messengerjuttua, että ainakin etelä-Irakissa on rauhallista eikä siellä enää riehuta. Kansalaiset ovat kuulemma vähitellen tyytyväisiä tilanteeseen ja ainakin siihen, että heillä on passit ja he saavat matkustaa vapaasti minne lystäävät. Hmm....kai se onnistuu vain liikemiehiltä ja by invitation. Mutta toivottavasti tilanne rauhoittuu vähitellen koko maassa. Siellä(kin) on osa sydäntäni.

No se siitä, nyt verhojen ompeluun.

P.S. Perskale, taas sataa.........